Hammasteknikko
1 - 1995
ss.4-7 		HTM Matti Savolainen

Muotojen, värien ja polttotekniikan hallinta hammaskeramiikassa

Värien ja massojen kerrostamisen hallinnan lisäksi on ymmärrettävä myös keraamisten massojen käyt-täytyminen työskentelyn eri vai-heissa. Vähänkin vaativimmissa töissä (värien ja muodon kannalta) materiaalinvalmistajan värien ker-rostus- ja poltto-ohjeet eivät ole riittäviä.

Värilajitelmat

Käytössämme on erilaisia keraa-misten massojen tavaramerkkejä (VITA, BIODENT,SHOFU..). Omien väriskaalojensa lisäksi kaikkia massoja on myös saatavissa ns. VITA-väreissä. Samalla tavalla kerrostettuna VITA A2-väri eri tavaramerkkien VITA-lajitelmiIla ei ole sama.

Kuvassa 1 olen polttanut neljän valmistajan VITA A2 väriin kuuluvat kärki- ja denttiinimassat. Kärkivärit ovat ylärivissä ja vastaavat dent-tiinivärit niiden alla. Kuvasta voi havaita, ettei näillä materiaaleilla synny kovinkaan helposti samaa väriä.

Posliinimassojen valmistajat pyr-kivät myös saamaan värilajitel-mansa vastaamaan luonnonham-paan värialueita.

Kuvassa 2 näkyy kuinka kolme eri materiaalinvalmis-tajaa on tässä onnistunut. Kolme tutkijaa mittasi luonnonhampaan värialueet (mer-kitty ympyröimäl-lä) ja samaan kuvaan on merkitty kolmen eri väriskaalan vastaavat tulokset. Värilajitelmat toistavat hiukan eri alueita luonnonhampaan väri-kirjosta. Myös valmistajien opaakki-massojen erilainen peittokyky voi aiheuttaa ongelmia värin onnis-tumiselle.

Käsittelyominaisuudet

Hyvän posliinimassan täytyy olla helposti käsiteltävää. Kerrostuksen on oltava vaivatonta, muotojen ja värien on pysyttävä paikoillaan kaikissa massausvaiheissa. Mas-sojen erot ovat melko pienet. Ainoa suuresti muista poikkeava massa on CARAT. Tämän massan huonot käsittelyominaisuudet johtuvat sen erilaisesta hiukkasrakenteesta ja muotoilunesteen ominaisuuksista. Tilannetta voi parantaa käyttämällä esimerkiksi VITAn nesteitä. Tär-keintä massausvaiheessa on ym-märtää oman massansa käyt-täytyminen kerrostuksen loppu-vaiheessa. On tiedettävä miten työstä saadaan tiivis, tasa-aineinen, tasakostea/tasakuiva. Vain silloin voi syntyä korkealaatuista, kaunista ja stressitöntä keraamista materiaalia.

Kuultavuus ja värin kylläisyys

Jos työ ei tahdo millään sopia suussa jo olevien hampaiden väriympäris-töön on syy useimmiten kruunu-hampaan tai sillan materiaalin riittämätön kuultavuus ja/tai liiallinen värikylläisyys. Kuultavuuteen voi-daan vaikuttaa oikealla massan valinnalla ja kärkivärin asemasta kerrostamalla päällekkäin useita erilaisia läpikuultavia massaker-roksia. Massa on viimeisteltävä myös pintamuotojen ja rakenteen suhteen niin että työ on lähes valmis yhden polton jälkeen. Kuultavuutta vähentää massan liian suuri väri-kylläisyys (VITA-omega), toistuvat polttokerrat, ylimäärä massaukses-sa sekä huono tiivistys ja kuivatus.

HAMPAAN/HAMPAISTON VÄRI JA MUOTOANALYYSI

Hammasteknikko tarvitsee kaiken mahdollisen tiedon potilaan ham-paiston väreistä ja muodoista valmistaakseen suun väri- ja muoto-persoonaan sopivia kruunuja ja siltoja. Paras tapa välittää tämä informaatio laboratorioon on hyvät lähikuvat (1/1) hampaistosta ja väriympäristön määrittely. Jos jäännöshampaita on vähän tai uusitaan vanhoja kruunuja tai siltaa kelpaa valokuvaksi vaikka vuosia vanha rippikuva. Pienikin muoto-vinkki antaa mahdollisuuden res-tauroida hampaisto lähelle potilaan ikään suhteutettua luonnollista hampaanmuotoa. Valokuvien lisäksi tarvitaan tieto hampaiston väri-ympäristöstä ja kruunutyölle valitusta perusväristä. Hammaslääkäri voi huoletta jättää teknikkonsa huoleksi pienet karakterisoinnit ja erikois-väritykset hampaan/hampaiden istuttamiseksi väriympäristöönsä.

Väriympäristö

Hampaiston väriympäristö määri-tellään tarkastelemalla koko ham-paistoa, kaikkia hampaita erikseen ja erityisesti hampaiden approksi-maalivälejä. Hampaiden väleissä yleisväri korostuu. Valittava perus-väri ei voi poiketa radikaalisti tästä yleisväristä. Jos hampaiston yleis-sävy on esimerkiksi harmahtava, kruunujen perusväriksi on etsittävä skaalan harmahtaviksi luokitelluista väreistä numero 1, 2, 3 tai 4. Lisäksi on tärkeätä tarkastaa väritykset symmetria-alueilta ja joskus myös vastakkaisesta leuasta. Kuva 3: kruunujen 22 ja 25 värit on sopeutettu viereisiin ja vastakkaisiin hampaisiin sekä koko hampaistoon.

Hampaan värin mikrorakenne

Keraamisen kruunun on oltava hampaistossa yleensä olevan ja erityisesti naapurihampaiden väri-rakenteen mukainen. Hyvästä 1/1 otetusta diakuvasta (kuva 4) voi projektorilla suurennettuna analy-soida naapurihampaiden mik-rorakennetta. Luonnonhampaan rakenteessa eri syvyyksissä ja pinnalla olevien mikrovärien diffuusi sekoittuminen tekee hampaasta elävän näköisen. Erinomaiseen lopputulokseen pääsee jos nämä sisäiset värivyöhykkeet, kiilteen jakautuminen ja kuultavuus, värin voimakkuuden vaihtelut, halkeamat ja värjäytymät voidaan halutulla tavalla toistaa keraamisessa työssä.

Kuvassa numero 5 olen tehnyt MKkr 21:n valokuvan perusteella, perus-värin ollessa A4. Naapurihampaan kiille näytti olevan voimakkaan läpikuultava ja värjäytynyt, kiille on halkeillut labiaalipinnan distaali-osassa ja värjäytynyt tumman ruskeaksi. Värjäytymä on myös levinnyt kiilteen ja denttiinin raja-allueella kiilteen alle, sävyttäen labiaalipinnan keskiosan kellertävän ruskeaksi. Hampaan yleisvärjäy-tymä on kiilteen pinnalla. Ham-paassa on myös huomattava pin-takiilto ja voimakas kärjen läpi-kuultavuus. Juurivärjäytymä on toistettava kruunuhampaassa.

Toteutus: Pohjamassa on muualla normaali A4:n opaakki paitsi reuna-alueilla reilusti ruskealla tehostettu. Denttiinialueella A4:n denttiiniväri + labiaalipinnan keskivaiheille hau-tasin kiilteen alle tulevan ruskeh-tavan tehosteen. Kiillealueella pelkkää läpikuultavaa ja denttiini-massaa sekotettuna 5:1 + kärki-alueen taakse loimumaisesti kir-kasta massaa. Kiiltopoltossa koko pinnan yli kevyt tummanpunai-senruskea maali ja Ceramcon ruskealla maalilla likaiset pinta-raidat.

Kuvissa 6, 7 ja 8 on esimerkkejä kruunujen sopeuttamisesta ympä-ristöönsä.

Muotoympäristö

Hampaiston yksilöllisiä piirteitä ovat mm. erikoinen muoto tai hampaiden asentosuhteet. Yksittäisistä ham-paista löytyy samantyyppisiä uria tai muodon pullistumia. Kruunut ja sillat näyttävät ja tuntuvat vierailta jos ei noudata näitä suun omia muoto-piirteitä. Useita hampaita korvat-taessa on pyrittävä säilyttämään potilaan suun ja hampaiston eli hymyn persoonalliset piirteet. Pieniä ulkonäöllisiä parannuksia on toki mahdollista tehdä jos osaa arvioida, mitkä yksilölliset muotopiirteet on tuotava esiin valmiissa työssä (huomioiden myös hampaiden mikromuodot, harjanteet ja vallit sekä pintarakenne ja kiilto).

Kuvassa 9 on alkutilanne siltatyöstä dd.13-23. Tarkoituksena oli säilyttää suun yksilölliset piirteet hiukan kaunistellen.

Kuvassa 10 on valmis työ. Ham-paiden muodoista päätin säilyttää ykkösten selvät muotopiirteet, toin kakkosia hiukan kauniimpaan asentoon ja säilytin inkisaalireunojen piirtämän viivan rosoisuuden. Väri haluttiin tietysti vaaleammaksi, mutta lisäsin ykkösiin kuitenkin pienet värivirheet, jotta potilas tuntisi ne omikseen.

Harjoitus tekee mestarin

Kr- ja siltamateriaalina hammaskeraamiset massat antavat loistavan mahdollisuuden matkia luonnonhampaiden väri- ja muotorakenteita. Valo-kuvaustekniikan avulla voimme tutkia hampaita jopa "pintaa syvemmäl-tä". Valokuvan analy-soinnin avulla värien rakentaminen tuntuu aluksi vaikealta, mutta kokemuksia keräten saamme tyytyväisiä asiakkaita.