Hammaslaboratorioliiton suhdanne- ja hinnoittelukysely 1996

Tämä on Hammaslaboratorioliiton vuoden 1996 suhdanne- ja hinnoittelukysely. Kyselyyn vastasi 89 jäsenlaboratoriota eli 50 % liiton 179 jäsenestä. Vastanneiden laboratorioiden keskimääräinen henkilökuntamäärä oli 4,3 (v. -95 3,6) henkilöä ja keskimääräinen liikevaihto 1,54 mmk (v. -95 1.03 mmk). Kysely toteutettiin vuoden vaihteessa.

Tässä raportissa suhdannetilanteen tulokset esitetään ns. saldolukujen avulla. Saldoluvulla tarkoitetaan lukua, joka lasketaan “suurempi” ja “pienempi” -vastausten antamien prosenttiosuuksien erotuksena. Esim. jos “suurempi”-vastauksia on

45 %, “pienempi”-vastauksia 25 % ja “yhtä suuri” vastauksia 30 %, saldoluvuksi tulee +20. Saldoluvuksi tulee nolla, kun “pienempi”-vastauksia ja “suurempi”-vastauksia on yhtä paljon. Jos “pienempi” -vastauksia on enemmän kuin “suurempi”

-vastauksia, saldoluku on negatiivinen (-).

Hammaslaboratorioissa työskentelevä tekninen henkilöstö jakautuu seuraaviin ryhmiin: hammastyöntekijät,         hammaslaborantit, hammasteknikot, erikoishammasteknikot, hammasteknikkomestarit.

Hammastyöntekijät toimivat hammaslaboratorioissa avustavissa tehtävissä, eikä heillä ole varsinaista ammattikoulutusta.

Hammasteknisten töiden tekemisestä säädetään laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, jonka mukaan hammasteknikot ovat laillistettuja ammattihenkilöitä. Laillistamisen suorittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Teknisiä töitä tekevässä laboratoriossa tulee olla hammasteknikko. Hammasteknikko tekee hammaslääkärin toimeksiannosta koko- ja osaproteeseja, siltoja ja kruunuja, oikaisulaitteita jne. Erikoishammasteknikko saa tehdä kokoproteeseja suoraan potilaalle ilman hammaslääkärin mukanaoloa.

Hammaslaboratorioita Suomessa on 230 kpl. Näissä työskentelee 390 hammasteknikkoa ja vajaat 100 hammaslaboranttia sekä noin 130 hammastyöntekijää. Hammaslaboratorioiden liikevaihto on noin 240 milj. mk.

Suomessa on 360 työikäistä erikoishammasteknikkoa. Alan liikevaihto on noin 140 milj.mk.

Hammaslaboratorioiden suhdannetilanne

Hammaslaboratorioiden suhdannetilanne on syvän laman jälkeen edelleen parantunut. Yksityinen kulutus kasvaa ja tämä heijastuu myös hammaslaboratorioiden tuotteiden kysyntään. Myynti, kannattavuus ja tilauskanta jatkavat hienoista nousuaan. Myös henkilökuntaa hieman lisätään. Sen sijaan investointivauhti hidastuu edelleen.

1. Myynti

Seuraavalla puolivuotiskaudella hammaslaboratoriot odottavat myynnin jatkavan lievää nousuaan. 16 %:lla myynti kasvaa, 75 %:lla pysyy ennallaan ja 9 %:lla pienenee saldoluvun ollessa +7.

2. Kannattavuus

Kannattavuus heikentyi vuosina 1993 ja 1994 merkittävästi. Viime vuonna kannattavyyden heikkeneminen päättyi ja seuraavalla puolivuotiskaudella kannattavuuden odotetaankin edelleen hiukan parantuvan.

3. Tilauskanta

Tulevalla puolivuotiskaudella tilauskannan odotetaan edelleen kasvavan saldoluvun ollessa +11.

4. Henkilökunta

Viime vuonna henkilökunnan supistuminen päättyi ja on nyt kääntymässä lievään kasvuun.

Työvoimapulasta kärsi 7 % laboratorioista.

5. Investoinnit

Hammaslaboratorioiden investoinnit ovat olleet vähäisiä. Edelleenkin investointivauhti näyttää laantuvan.

6. Kapasiteetti

Täysi kapasiteetti oli 29 %:lla ja keskimäärin kapasiteetista oli käytössä 85,4 %.

Laboratorioiden yleinen tila ja ongelmat

Suhdanteiden paraneminen näkyy myös laboratorioiden yleisessä tilassa. Laboratorion yleisen tilan luonnehti nyt hyväksi 71 %, kun vuosi sitten näin oli 64%:lla

Laboratorioilta kysyttiin myös laboratorion kehityksen keskeisiä esteitä ja uhkatekijöitä. Kiristyvä kilpailu oli edelleen merkittävin uhkatekijä. 57 % vastaajista piti kilpailun kiristymistä pahimpana uhkatekijänä. Seuraavina tulivat työvoimakustannukset ja verotus.

Kilpailu

Hammasteknisiä töitä teetetään myös ulkomailla. Hammaslääkärit lähettävät työt johonkin ulkomaiseen laboratorioon esim. Saksaan tai Kauko-Itään. Ulkomainen kilpailu on jonkin verran kiristynyt. Tähän vaikuttaa osaltaan markan vahvistuminen.

Palkat

Maksetut palkat henkilökuntaryhmittäin ovat seuraavat:

Hinnoittelu

1. Tarveaineiden hinnat

Hammaslaboratoriot käyttävät pääasiassa ulkomaisia tarveaineita. Tarveaineiden hinnat nousivat vuonna 1995 keskimäärin 7,2 %:lla.

Tarveaineiden hinnat
	1993	1994	1995	1996
Nousseet keskimäärin	13,3 %	20,8 %	13,7 %	7,2 %

2. Hintojen muutos

Arvonlisäverouudistuksen yhteydessä 1.6.1994 hammaslaboratoriot jäivät arvonlisäveron ulkopuolelle. Kun hammasteknisistä tuotteista aikaisemmin oli peritty liikevaihtovero, merkitsi tämä sitä, että hammaslaboratorioille tuli mahdollisuus alentaa hintoja ja toisaalta parantaa erittäin heikoksi mennyttä kannattavuuttaan.

3. Hinnoitteluesimerkit

Laskutushinta (keskiarvo) sisältää työn, materiaalin ja kuljetuksen. Hinta on keskiarvo. Suluissa halvin ja kallein.