Laboratorion ainoa akryyli?

Akryyliprotetiikka on ollut syrjityssä asemassa, vaikka se määrällisesti käsittääkin yli neljasosan hammaslaboratorioiden töistä. Syynä tähän ovat kenties töistä saatavat täysin riittamättömät hinnat. Nykytekniikan vaatimusten mukaisesti ja taloudellisesti järkevästi tehdyt proteettiset aikaansaannokset ovat käyneet mahdottomiksi. Johdonmukaisesti teollisuuskin on tällä alueella vähentänyt voimakkaasti kehitystä. Tästä syystä kehitystä esteettisyydenkään suhteen ei ole juuri tapahtunut.

Tuotantomenetelmät akryyliprotetiikassa

Valun jälkeen metallipohjaiset työt viimeistellään yksinomaan proteettisesti painepolymeerisesti. Se on samalla ainoa menetelmä tänä päivänä, joka tekee mahdolliseksi raottoman yhteyskohdan vaatimuksen silikonin yhteydessä. Myös pohjaukset ja korjaukset valmistetaan samalla tavalla. Monista yrityksistä huolimatta on kokoprotetiikan valutekniikka saavuttanut vain toissijaisen merkityksen. Käsittely, valmistus ja saavutetut tulokset eivät ole täyttäneet käyttäjien odotuksia. Käytännössä koko- ja osaproteesien tekemisessä on levinnyt laajimmin pysähdysprässäysmenetelmä. Edullinen hinta ja helppo työstö ovat johtaneet epäilemättä tämän tekniikan suosioon. Voidaan kysyä pystytäänkö jatkuvasti nousevat tarkkuusvaatimukset tulevaisuudessa ottamaan huomioon. Toivottu tekniikka kokoprotetiikassa on nyt saavutettu melkein ongelmitta paineen avulla suoritettavalla ruiskutusmenetelmällä. Valitettavasti tämä tarvitsee huomattavan suuria sijoituksia ja on melko työläs.

Materiaalit akryyliprotetiikassa

Metyyliakryylihappometyyliesteriä (MMA) ja samankaltaisia seoksia kaytetään eniten polymerisaatiossa. Röhm keksi polymetyyliakryylihappometyyliesterin (PPMA - plexilasi) ja Kulzer toi sen hammastekniikkaan mukaan sen halpuuden ja työstettävyyden takia. Polymerisaatio-ominaisuudet ovat tehneet sen yhdeksi suosituimmista perusaineista. Käytäntö osoittaa, että tulokset kylmäpolymerisaatiossa ovat paremmat kuin kuumapolymerisaatiossa.

Ruiskutusmenetelmässä voidaan käyttää myös teollisesti valmistettuja raaka-aineita, jotka sitten thermoplastisesti työstetään (juoksevaksi kuumuudessa). Thermoplastit, kuten polymetyyliakryylihappometyyliesteri, polyamidi, polycarbonaatti sekä akryyleitten sekoitukset eivät ole saavuttaneet hallittua asemaa markkinoilla. Niita käytetään eniten myös allergiatapauksissa.

Ihanteellinen materiaali ja tuotantomenetelmä?

Ensimmäisellä sijalla olisi toivomus yhdestä ainoasta akryylistä, joka kattaisi koko akryyliprotetiikan alueen. Potilas tulisi olemaan tekemisissä vain yhden akryylimateriaalin kanssa. Riippumatta siitä kuka työn tekee, akryylin varisävy olisi aina sama. Myös hallinto- ja varastokustannukset vähentyisivät huomattavasti.

Tällä yleisakryylillä tulisi olla tarpeeksi riittävä työskentelyaika, jotta koko- ja osaproteesien ruiskutusmenetelmä on mahdollinen. Metallirunkoisille töille ja pohjauksille toivotaan lyhyempaä työskentelyaikaa. Polymerisaatioaika korjauksille täytyy olla mahdollisimman lyhyt, silla ne täytyy normaalisti saada nopeasti valmiiksi laboratoriossa.

Vaaditun tarkkuuden, raottoman liitoskohdan, kuten myös helpon työstön mahdollistaakseen, tulee aikaisemmista kylmäakryyleistä vain PMMA kysymykseen. Jotta se olisi lakimääräinen, eikä se värjaytyisi myohemmin, PMMA-akryylin täytyy olla kadmiumista ja tertiäärisistä aineista vapaa.

Heraus-Kulger on kehittänyt Pala-Xpressistä yleisakryylin, joka täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Paineilma ruiskutuskone Palajet mahdollistaa varman, yksinkertaisen ja aikaa säästävän menetelmän kokoproteesien teossa. Tämä koko systeemi sisältää kaikki tarvittavista tyokaluista vasarasta lähtien.

Seuraavassa ei kerrota vain työskentelymenetelmästä, vaan myös eduista ja haitoista, joita käytäntö on menetelmästä paljastanut.

Palajet-PalaXpress ruiskutusmenetelmä

Proteesin asettelun vahavaiheessa tehdäan kuten aina ennenkin on totuttu. Eristämiseen käytetään Aislaria. Alkoholipohjaisia eristysaineita valtetään, sillä ne saattavat värjätä akryylin valkoiseksi. Ennen kyvettiin upottamista molemmat kyvetinpuoliskot vahataan vaseliinilla puhdistuksen helpottamiseksi myöhemmin. Kyvettien tulee olla puhtaat ja vain samoja sarjanumero-osia saa käyttää keskenään.

Kyvettiin upotuksessa 7 mm vahvat ruiskutuskanavat asetetaan mahdollisimman suoraviivaisesti tuberculum maxillalle tai trigonum retromolarille. Poistokanava on läpimitaltaan 3 mm ja se asetetaan vastakkaiselle puolelle tuberculum maxillalle tai trigonum retromolarille (kuva 2). Vaikka valmistaja suosittaakin kipsi III:a upottamiseen, on parempi käyttää kovakipsin ja alabasterikipsin sekoitusta. Huuhtelu kuumalla vedellä onnistuu siten paremmin. Toisena ilmiöna on tietenkin kyvetin helpompi avaaminen. Kipsin pinta tasataan ja eristetään.

Kyvetin sulkemisen jälkeen kyvetin sulkijarengas ruuvataan kiinni. Avaamiseen ei saa käyttää missään tapauksessa vasaraa, sillä seurauksena on irrepaaliset vahingot. Kyvetin kannen kautta täytetään lopuksi kyvetti kipsillä peittäen proteesi kokonaan. Liika kipsi tasoitetaan kyvetin kannen korkuiseksi, jottei se myöhemmin aiheuttaisi ongelmia ruiskutuskoneeseen asettamisen yhteydessä. Kun kipsi on kovettunut, irrotetaan sulkijarenkaat kyvetinrengasirrottajasta (kuva 3). Kyvetti esilämmitetään 5 minuuttia 80 asteisessa kuumassa vedessä. Kyvetti avataan ja vaha huuhdotaan kuumalla vedellä pois. Valmistaja suosittelee käytettäväksi vettä, jossa ei ole mitään kemiallisia lisäaineita Valitettavasti se ei kuitenkaan ole mahdollista Leleux de facton vahanhuuhtomiskoneelle, sillä ilman lisäaineita kone ei toimi kunnolla. Ilmeisesti sama ongelma on muillakin vahanhuuhtomiskoneilla. Wachsex on tarpeellinen lisäaine mutta aiheuttaa epailemättä kipsin pintaan ei toivottua epätasaisuutta. Epatasaisuuden välttämiseksi suositellaan kovakipsin ja alabasterin sekoitusta. Tämä ongelma on tunnettu jo pitkään. Olisi hyvä jos valmistajat (vahanhuuhtomislaite, Wachsex, kovakipsi) voisivat yhdessä löytää järkevän ratkaisun ongelmaan. Hampaiden basaalipuolet hiotaan karkealla timanttiporalla. Muut hiontatavat tekevät huonomman tuloksen.

Palabond kiinnitysainetta sivellään hiottuihin hampaisiin ja uudelleen 30 sekuntia myöhemmin. Varmuuden vuoksi kipsi eristetään lopuksi vielä kaksi kertaa ohuesti Aislarilla. Kiinnitysaine on vain 10 min aktiivinen, joten tänä aikana täytyy aloittaa akryylin ruiskutus. Kyvetti suljetaan, sulkijarenkaat suljetaan ja kyvetti asetetaan Palajettiin ruiskutuskanava alaspäin. Ennen Pala-Xpressin sekoitusta varustetaan alumiinisylinteri kaksiosaisella akryylisylinteriosalla.

Kokoproteesiin tarvitaan 15 ml nestettä ja 30 g pulveria. Seos sekoitetaan tasaiseksi, homogeeniseksi seokseksi. Monomeerihöyryjen takia suositellaan akryylin sekoittamista lasikaapissa imurin alla. Akryylitaikina kaadetaan ohuella säteellä tayttösylinteriin. Sekoitusastiaan jäävää akryyliä ei saa kaapia täyttösylinteriin.

Kun akryyli on jäykähköä on aika aloittaa ruiskutus. Akryylisylinterin kansi työnnetään täyttösylinteriin ja tämä kierretään Palajettiin. Tässä koneessa on ilmanpaineen lukitsija. Purennan korotuksen välttämiseksi kiinnitetään kyvetti kevyesti keskuspyörän avulla.

Ruiskutusmenetelmän aloittamiseksi painemäntä vedetään eteen ja kieppuvipu asetetaan ylös. Poistokanavan lukko sulkeutuu automaattisesti sen jälkeen, kun liika akryyli on juossut poistokanavasta ulos. Jos on toimittu oikein, poistokanavasta ei saisi pursuta enää akryyliä viisi minuuttia myöhemmin. Koko tämä menetelmä voidaan tehdä normaalissa huonelämpötilassa. Todella kuumissa olosuhteissa (vrt. viime kesä) taytyy ottaa olosuhteet huomioon. Ei saa unohtaa, että reaktioajat puoliintuvat, kun lämpötila nousee 10°C. Silloin työskennellään jäähdytettyjen materiaalien kanssa tai nostetaan nesteen määrää. Ihanteellista olisi lisätä tässä tapauksessa hidaste mukaan, mutta sellaista ei vielä ole olemassa.

Kyvettiä poistettaessa lasketaan kieppuvipu alas ja paineyksikkö tyonnetään taakse (kuva 7). Lopuksi seuraa 30 minuutin polymerisoituminen painekattilassa 55°C:ssa ja kahden baarin paineessa. Jos tänä aikana ruiskutetaan seuraavia proteeseja, voidaan painekattila avata kesken polymerisaation. Uusi polymerisaatoaika on tietenkin jalleen 30 min. Kyvetin annetaan jäähtya huoneen lämpötilassa ennen purkamista. Sulkijarenkaat poistetaan ja kipsi puretaan muovivasaran avulla. Säästääkseen työkavereitten hermoja olisi parempi käyttää takaiskutonta vasaraa.

Ihmeellistä kyllä, ongelmaproteesienkaan kanssa ei ole syntynyt huokoisuutta. Ruiskutukset ovat olleet täydellisiä. Täytyy vain todeta, että akryyli sopii ruiskutuskoneeseen täydellisesti. Hampaitten tai akryyliosien rikkoontumisia ei ole tapahtunut.

Okkluusioon hiominen, selektiivinen hiominen, proteesin työstö ja kiillottaminen hohkakivellä seuraavat kuten aina ennenkin. Akryylissa ei ole paljonkaan eroavaisuuksia perinteisiin akryyleihin verrattuna. Ylipäätään materiaali tuntuu kovemmalta ja tiiviimmältä. Ruiskutusmenetelmän ansiosta se on myös erittäin homogeenista. Sopivuus ja istuvuus nimenomaan syvän suulaen, A-linjan, alueella on merkittävästi parempi kuin tavallista menetelmää käyttäen.

Kayttöneuvoja

Anatomisesti äärimmäistapauksissa ei ole aina mahdollista laittaa ruiskutuskanavia ja poistokanavia niihin paikkoihin, mihin valmistusohjeet ne määräävät. Näissä erikoistapauksissa ruiskutuskanavat laitetaan mahdollisimman lyhyesti tuberculum maxillalle tai trigonum retromolarille. Poistokanava vahataan suoraviivaisesti premolaareiden ja molaareiden alueelle. Jos täysin oikea hetki ruiskutuksen aloittamiselle on myöhastynyt tai vallitsee korkea lämpötila, ei ruiskutuksen aikana toisinaan poistokanavasta tule akryylia ulos. Kannattaa kuitenkin jatkaa, kuten edellä on neuvottu. On nimittäin todettu, että poistokanava on ollut vain osittain täynnä akryylin liian korkean viskositeetin takia. Proteesit ovat kuitenkin joka tapauksessa moitteettomia.

Kyvettiin upotus ja akryylin ruiskutus tulee tehdä saman päivan aikana. Kipsin laajentumisen takia kyvetin osat eivät ehkä enää mene myöhemmin kiinni. Jos teknisesti ruiskutusmenetelmä ei ole mahdollista, voidaan PalaXpress prässätä vanhan perinteisen tavan mukaan. Oikeastaan vain kokenut hammasteknikko voi näin toimia, sillä koeprässäys ei ole mahdollista.

PalaXpress valumenetelmä

Metallirunkoisten töitten akryylin teossa, pohjauksessa ja korjauksissa PalaXpress ei poikkea paljoakaan verrattuna vanhoihin tuttuihin menetelmiin. Vaikka valmistaja suosittaakin sekoitussuhteeksi 10 g pulveria ja 7 ml nestettä, voi sitä vapaasti sekoittaa haluamallaan tavalla. Akryyli on huoneenlämmössä kolme minuuttia notkeaa täpättäväksi. Neljän minuutin jälkeen tulee plastinen vaihe, joka kestää seitsemään minuuttiin. Valmistaja suosittelee 20 minuutin polymerisaatioaikaa 55°C:ssa ja kahden baarin paineessa. Pikakorjauksissa riittää 15 min. Täytyy muistaa, että alle kymmenessä minuutissa akryyli on vielä pehmeää. Laboratoriot ovat usein paineessa korjausten kiireellisten aikataulujen kanssa. Polymerisaatio ajan lyhentäminen, ylimääräisen kiihdykkeen lisäys, olisi erittäin toivottavaa.

Yhteenveto

PalaXpress on ihanteellinen akryyli Palajet ruiskutusmenetelmää käytettäessä. Koko systeemi on ajateltu perinpohjin toimivaksi kokonaisuudeksi laboratorioon.

Istuvuustulokset ovat olleet moitteettomia ensi yrityksistä lähtien. Erikoisolosuhteissa, kuten kuumissa lämpötiloissa, akryylin hidaste olisi toivottavaa. Palajetin avulla voi vauhdikkaalla menolla tehdä päivässä 15 proteesia.

PalaXpress soveltuu ongelmitta myös rankoihin, pohjauksiin ja korjauksiin. Toivottavaa olisi polymerisaatioajan lyhentäminen jollakin kiihdyttimellä. Tätä akryylia voidaan todellakin kutsua yleisakryyliksi kaikkiin mahdollisiin akryylitöihin laboratoriossa.