Miksi hammaslaboratoriossa tarvitaan kustannuslaskentaa

Kustannuslaskenta kuuluu yrityksen tai yhteisön sisäiseen laskentaan. Sisäisellä laskennalla tarkoitetaan järjestelmiä, jotka tuottavat tietoa yrityksen johdon tarkoituksiin. Sisäinen laskenta eroaa ulkoisesta laskennasta siten, että sille ei ole asetettu lain määräämiä muotoseikkoja kuten ulkoisen laskennan puolella, esimerkiksi tilinpäätöksen kohdalla, on asetettu (Riistama ja Jyrkkiö, 1991:35). Täten kustannuslaskennalle ei ole olemassa mitään ulkoisesti säänneltyä tapaa, vaan laskentajärjestelmien luonne ja rakenne täytyy jokaisen yrityksen itse ratkaista.

Kustannuslaskennalle voidaan asettaa kuitenkin seuraavia yleisiä tavoitteita ja tehtäviä (esim. Belkaoui 1991:2-3).

Yrityksen suunnitellessa ja budjetoidessa tulevaa tilikautta on syytä tietää valmistuksen ja muiden liiketoiminnan tapahtumien ennustettavat kustannukset ts. rahan käyttö niin luotettavasti kuin mahdollista, jotta rahoitus voidaan järjestää asiaankuuluvalla tavalla. Lyhytkestoisten kalliskorkoisten lainojen ottaminen rahotusvajeisiin voi helposti syödä koko yrityksen kannattavuuden.

Tuotekohtaisten kustannusten selvittäminen palvelee erityisesti tuotteiden hinnoittelua ja täten tarjousten tekemistä tuotteiden potentiaalisille ostajille. Tuotekohtaiset kustannukset tulisi pystyä laskemaan laboratoriokohtaisesti eikä uskoa koko toimialan arvioituja keskiarvoja.

Kustannuslaskenta palvelee myös ulkoisesti säädeltyä laskentatointa kuten tuloslaskentaa ja rahoituslaskentaa.

Kustannuslaskennan eräänä tärkeänä tehtävänä on toimia apuna yrityksen toiminnan valvonnassa. Jos kustannuslaskentaa ei suoriteta, voi yritys toimia kannattamattomasti pitkän aikaa ja vasta tilinpäätös paljastaa tilikauden huonon tuloksen. Kustannuslaskennan tehtävänä on varmistaa, että yritys toimii kannattavasti ja taloudellisesti.

Kustannuslaskenta tukee yrityksen pitkän ja lyhyen tähtäyksen päätöksentekoa. Päätöksiin kuuluvat mm. hinnoittelu, investointien hyväksyminen ja alihankintapäätökset. Samoin kustannuksia nostavien tai alentavien prosessien vertailu kuuluu kustannuslaskennan tavoitteisiin.

Palautetiedon luonti on eräs tärkeä kustannuslaskennan tehtävä. Ennen tilikautta tehdyt suunnitelmat voidaan varmistaa joko tilikauden kuluessa tai sen aikana. Jatkuvan palautetiedon luominen on tärkeää, jotta kiristyvässä kilpailutilanteessa osataan sopeutua nopeasti uusiin haasteisiin.

KUSTANNUSLASKENNAN TAVOITTEET

Kustannuslaskentajärjestelmälle hammaslaboratoriossa voidaan edellisistä yleisistä tavoitteista johtaa seuraavat tavoitteet ja ominaisuudet:

1. Laskentajärjestelmän on täytettävä johdon informaatiotarpeet. Järjestelmän on tuotettava vaivattomasti se tarvittava informaatio, jota yrityksen johto käyttää hyväkseen. Järjestelmän ei tarvitse tuottaa informaatiota, jota ei käytetä hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen järjestelmän luomista täytyy tuntea yrityksen järjestelmältä haluaman informaation luonne.

2. Laskentajärjestelmän tulisi voida käyttää hyväksi kirjanpitoinformaatiota ainakin jossain määrin. Tilikarttojen muokkaaminen kustannuslaskentaa helpottavaksi helpottaa tietojen keruuta.

3. Tuotekohtaisten kustannusten selvittäminen. Tuotekohtaisia kustannuksia käytetään tuloslaskelmissa, budjetoinnissa, (varastojen inventoinnissa) ja tuotteiden hinnoittelussa. Kustannuslaskennan pitäisi kohdistua sekä aikaansaatujen että aikaansaatavien tuotteiden kustannusten selvittämiseen. Tuotekohtaisten kustannusten selvittäminen estää yrityksen tuoterakenteen vinoutumisen kannattamattomaksi tilanteessa, jossa hammaslaboratorio ei voi valita itse valmistamiaan tuotteita.

Hammaslaboratorio ei itse voi vaikuttaa tuotevalikoimiinsa paljoakaan, vaan kaikki tilaajien haluamat tuotteet ovat tuotevalikoimissa. Laskentajärjestelmän tulisi siten helpottaa esimerkiksi alihankintapäätöksiä.

4. Kustannuslaskentajärjestelmän tulisi auttaa yrityksen johtoa toiminnan tehostamisessa. Riittävän tarkka tieto kustannusten syntymisen lähteistä voi auttaa hammaslaboratoriota alentamaan kustannuksia tai tehostamaan tuotantoaan ja karsimaan toimintoja, jotka ovat asiakkaalle arvoa tuottamattomia.

5. Järjestelmän tulisi olla yksinkertainen ja joustava, ja sen ei tulisi olla kallis käyttää. Monimutkaiset tuotekohtaisten kustannusten laskemisperusteet johtavat järjestelmästä luopumiseen hammaslaboratorioissa, joissa ollaan perinteisesti valmistuspainotteisia jo koulutuksen perusteella. Laskentajärjestelmän kustannukset eivät saisi ylittää siitä saatavaa rahallista hyötyä.

6. Kustannuslaskentajärjestelmän tulisi olla helposti ymmärrettävä. Helposti ymmärrettävään tietoon on yrityksen johdon helpompi sitoutua, kuin informaatioon, jonka liittyminen tuotteisiin on jonkin teoreettisen konstruktion varasssa.

7. Kilpailutilanteessa hinnoittelun apuna oleminen. Varsinkin julkiselle sektorille tehtävät tarjoukset on osattava tehdä kustannuksiin ja haluttuun voittoon perustuen, ei arvioiden.

MIKSI TARVITAAN LABORATORIOKOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMÄ

1990-luvulla tapahtuneet muutokset kilpailutilanteessa ja lainsäädännössä ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että laboratoriokohtainen kustannuslaskenta on tullut entistä tärkeämmäksi.

Kilpailulainsäädännön kiristyminen poisti Liiton ohjehinnastot hammaslaboratorioista 1992 alusta. Tämä muutos oli usealle hammaslaboratoriolle ongelmallinen, sillä samaan aikaan alkoi kilpailu nopeasti kiristyä hammaslaboratorioiden välillä. Paikallisesti toimineet hammaslaboratoriot saivat kilpailijoikseen koko kotimaassa toimivia hammaslaboratorioita tai jopa kansainvälisiä laboratorioita. Arvonlisäverouudistus poisti liikevaihtoveron hammasteknisiltä tuotteilta vuonna 1994. Jotkut hammaslaboratoriot laskivat tuotehintojaan perustamatta niitä laskennallisiin seikkoihin.

Useat hammaslaboratoriot yhä hinnoittelevat tuotteensa Liiton hinnastojen mukaan tietämättä tuotteiden valmistuskustannuksia. Liiton vanhentuneiden ohjehintojen käyttäminen tuotteiden hinnoittelussa ei ole järkevää. Ensinnäkin vanhat hinnoitteluperusteet ovat hämärtyneet tuotannontekijöiden hintojen muuttuessa voimakkaasti. Toiseksi keskimääräistykset millä tahansa toimialalla ovat vaarallisia jo siksi, että konekanta ja osaaminen vaihtelevat laboratoriosta toiseen.

Kilpailutilanteen koventuminen on heijastunut tuotteiden hintojen laskuna jopa siinä määrin, että jotkut laboratoriot myyvät osan tuotteista tappiollisesti. Tuotehintojen reilu alentaminen on liiketaloudellisesti vaarallista, jollei tuotteiden todellisia valmistuskustannuksia tiedetä.

Alihankintapäätökset hammaslaboratorioissa ovat vaikeita ja usein väärin perustein tehtyjä. Alihankintapäätökset tulisi aina tehdä perustuen tarveharkintaan ja päätöksien taloudelliset seuraamukset tulisi pystyä ennakoimaan kustannuslaskennan avulla. Oma valmistus ei aina ole kannattavin vaihtoehto, mutta toisaalta liian kalliiden alihankkijoiden käyttäminen alentaa liiketoiminnan kannattavuutta.

Kustannuslaskenta hammaslaboratorioissa on entistä tärkeämpää. Erilaiset työt laboratoriossa vaativat erilaisen määrän resursseja valmistusprosessissaan ja pelkän “musta tuntuu“- menetelmän käyttäminen tuotteiden hinnoittelussa johtaa helposti kilpailukyvyttömään hinnoitteluun. Yrittäjä, joka maksaa työntekijöilleen töiden valmistamisen kustannukset, voi joutua rahoittamaan asiakkaan toimintaa väärillä hinnoittelupäätöksillä.

• Belkaoui, A. (1992). Handbook of Cost Accounting Theory and Techniques. New York: Quorum Books.
• Riistama, V. ja Jyrkkiö, E. (1991). Operatiivinen laskentatoimi. Perusteet ja hyväksikäyttö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.