Hammaslaboratorioliiton laatu- ja tuottavuuskoulutus

Mitä uusi laki edellyttää hammaslaboratorioilta ?

Suomen ETA- ja EU-jäsenyyden myötä Suomen lainsäädäntöä on harmonisoitu EU-lainsäädännön kanssa. Tähän liittyen on säädetty uusi laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/94). Laki tuli voimaan vuoden 1995 alusta siten, että lakiin sisältyy siirtymäkausi, joka päättyy         13.6.1998.

Hammaslaboratorioiden asemaan ja toimintaan uusi lainsäädäntö vaikuttaa tuntuvasti. Aikaisemmin hammaslaboratoriot on nähty selkeästi hammaslääkärin alihankkijoina ja hammaslääkärin vastuu on nähty keskeisenä. Uudessa lainsäädännössä hammaslaboratoriot katsotaan laitteiden ja tarvikkeiden valmistajiksi ja hammaslaboratorioilla on itsenäinen vastuu omasta työstään.

Uusi lainsäädäntö edellyttää laboratorioilta valmistusmenetelmädokumentaatiota ja tunnistettavuus- ja jäljitettävyysdokumentaatiota.

Valmistusmenetelmädokumentaatio sisältää dokumentaatiovelvollisuuden siitä, että tuotteet on valmistettu valvotusti tiettyjä menetelmiä noudattaen.

Tunnistettavuus- ja jäljitettävyysdokumentaatio edellyttää tuotteen ja valmistajan sekä potilaan ja käytettyjen materiaalien jäljitettävyyttä. Tarvittaessa on pystyttävä löytämään markkinoilla olevat virheelliset tuotteet tai tuote-erät.

Miksi laatu- ja tuottavuusprojekti ?

Hammaslaboratorioliiton laatujärjestelmä- ja tuottavuusprojektin käynnistämiseen on ollut useita syitä. Laatujärjestelmät niin tuotannossa kuin palvelualoillakin ovat nopeasti yleistymässä. Yhä useammin mukaanpääsy toimitusketjuun edellyttää laatujärjestelmän olemassaoloa. Myös terveyden huollon piirissä laatua arvioidaan ja eri tasoisia laatujärjestelmiä rakennetaan jo täyttä päätä niin julkisella kuin myös yksityisellä sektorilla.

Uudet terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevat lainsäännökset edellyttävät laboratorioilta dokumentaatiota työmenetelmistä ja tarveaineista sekä tuotteiden jäljitettävyydestä, mikä on kätevästi toteutettavissa laatujärjestelmän avulla.

Myös tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on laatuprojektin keskeinen tavoite samalla kun uuden lainsäädännön vaatimukset täytetään. Hammaslaboratoriot toimivat yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailussa. Melkoinen osa hammasteknisistä töistä teetetään ulkomailla. Erityisesti tämä koskee töitä, jotka ulkomainen laboratorio erikoistumisen ja suurempien sarjojen ansiosta pystyy tekemään kilpailukykyisemmin.

Laatujärjestelmät yleensä, niin myös Hammaslaboratorioliiton laatu- ja tuottavuusprojekti, parantavat yritysten kilpailukykyä, tuotteiden hinta - laatu -suhdetta. Tutkimukset laatujärjestelmien vaikutuksista lupaavat tätä. Jos tuottavuus ei parane, jokin kyseisen yrityksen laatujärjestelmän rakentamistyössä on mennyt pieleen.

Laatuprojektiin osallistumalla täytät uuden lainsäädännön vaatimukset

Vaikka niin Suomessa kuin EU:n piirissä edelleen selvitetään sitä, millainen on uuden lainsäädännön vaatiman “laatujärjestelmän” vähimmäistaso on, Hammaslaboratorioliiton laatujärjestelmä- ja tuottavuusprojektin tasovaatimus on joka tapauksessa olennaisesti “ minimitasoa” korkeampi, joten uuden lainsäädännön vaatimukset varmasti täyttyvät.

Koulutuksen toteutustapa

Hammaslaboratorioliiton Niomin kanssa yhteistyössä tarjoama laatujärjestelmän rakentamiskoulutus koostuu kahdeksasta koulutuspäivästä, jotka ovat ryhmitetty viideksi 2 + 2 + 1 + 1 + 2 päivää kestäväksi jaksoksi. Malli perustuu siihen, että osanottajat tekevät koulutuspäivien välillä runsaasti kotitöitä. Niitä tehdessään osanottajat voivat esittää kysymyksiä kouluttajille joko puhelimitse tai faxilla.

Niomin Norjassa toteuttamaan malliin ei liity laboratorioissa tapahtuvaa laboratoriokohtaisa konsultointia. Sen sijaan Suomessa koulutusohjelmaan on sisällytetty myös tämä osa, joka on valinnainen. Tämä on erityisesti niille, jotka haluavat sertifioida laatujärjestelmän.

Osanottajat saavat neljä opas- ja työkansiota. Kansiot muodostuvat siten, että ensimmäinen kansio sisältää perustietoutta laatujärjestelmästä ja laatujärjestelmän rakentamisesta, toinen kansio käy yksityiskohtaisesti läpi laatujärjestelmän rakentamisen ja sisältää ohjeistuksen ja kolmas ja neljäs kansio sisältävät esimerkin kahdesta hammaslaboratorioille räätälöidystä eritasoisesta laatujärjestelmästä, jonka osanottajat saavat myös levykkeillä omaan mikroonsa. Jompaa kumpaa mallia osanottajat muokkaavat omaan laboratorioonsa sopivaksi.

Ensimmäinen laatukurssi käynnissä

Ensimmäinen 20 laboratorion ryhmä on aloittanut elokuussa 1996 ja viimeinen koulutuspäivä on helmikuussa 1997. Seuraava kurssi käynnistyy ensi vuoden huhtikuun 3. päivänä. Kurssille on vielä muutamia vapaita paikkoja. Osallistumismahdollisuutta voi tiedustella liiton toimistosta.

Atk-valmiudet

Laatujärjestelmän rakentaminen käytännössä edellyttää, että hammaslaboratoriossa on mikro ja että osataan käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa. Koska kakilla hammaslaboratorioilla ei ole valmiutta käsitellä laatujärjestelmämateriaalia omalla mikrollaan, Hammaslaboratorioliitto on jo järjestänyt atk-koulutusta.

Hammaslaboratorioliitolla on käynnistymässä tätä laajempikin atk:n hyväksikäyttöä koskeva projekti. Kun atk-laitteet yleistyvät hammaslaboratorioissa muutoinkin kuin laatujärjestelmien vuoksi, peruskoulutuksen hankkiminen ja tutuksi tuleminen atk:n käyttöön on ensiarvoisen tärkeää. Seuraava atk-kurssi on Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön yrityspalveluosastolla lauantaina ja sunnuntaina 14.-15.12.1996. Tiedustelut toimistosta.

Kustannukset

Niom veloittaa 15.500 markkaa osanottajalta ja atk-koulutuksen kustannukset ovat olleet noin 1.000 markkaa osanottajalta. Osa kurssilaisista on hallinnut atk:ta siinä määrin, että he eivät osallistunut atk-koulutukseen. Ktm:n kehittämisavustus kattaa noin 40 % kustannuksista. Liitto veloittaa 2.500         markkaa, mikä sisältää koulutustilat ja projektin hallinnon.

Yksilöllistä konsultointia halukkaat voivat ottaa, mutta se ei ole pakollista.         Todennäköisesti suurin osa ei tätä konsultointia otakaan. On arvioitu, että kaksi yksilöllistä konsulttipäivää maksaa noin 12.000 markkaa. Ktm:n osuus tästä on 40 %.

KTM on myöntänyt ensimmäiselle ryhmälle 241.600 markkaa jolla katetaan edellä esitetyllä tavalla kustannuksia. Myös toiselle ryhmälle on alustava avustuspäätös olemassa.

Lainsäädännön minimin täyttävä järjestelmä rakenteilla

Kaikki hammaslaboratoriot eivät halua lähteä rakentamaan varsinaista laatujärjestelmää. Jos kysymyksessä on ikääntyvä hammasteknikko, joka vetää pientä hammaslaboratoriota, hän voi ajatella, ettei enää kannata ryhtyä rakentamaan laatujärjestelmää. Töitä riittää vielä muutamaksi vuodeksi. Hänen asiakkaansa eivät ehkä vielä vuosiin vaadi laatujärjestelmää. Hänelle riittää, että lainsäädännön minimi täyttyy ja että hän näin ollen voi jatkaa toimintaansa.

Lainsäädännön minimivaatimukset on täytettävissä myös muutoin kuin rakentamalla varsinainen laatujärjestelmä. Hammaslaboratorioliitolla on menossa kaksi projektia myös tällaisia jäseniä varten.

Uudet projektit ovat hoitokorttiprojekti tunnistettavuus- ja jäljitettävyysdokumentaation hoitamiseksi ja valmistusmenetelmäprojekti, valmistusmenetelmädokumentaation hoitamiseksi hammaslaboratoriossa.

Hoitokortti eli tunnistettavuus- ja jäljitettävyysdokumentti

Hammaslaboratorioliitto ja STAKES ovat jo käynnistäneet tunnistettavuus- ja jäljitettävyysdokumentin laatimistyön. Tätä dokumenttia kutsutaan alustavasti hoitokortiksi. Hoitokortin käytöllä täytetään uuden lainsäädännön tunnistettavuus- ja jäljitettävyysvaatimuket. Kysymyksessä on asiakirja, joka tulee sisältämään osia nykyisistä työtilauslomakkeista, työkorteista ja potilaskorteista.

Hoitokortissa tulee olemaan mm. potilasta, hammaslääkäriä, tilattua työtä sekä hammaslaboratoriota ja työn sisältöä sekä materiaaleja koskevat tiedot. Hoitokortti seuraa työn mukana ja tarkoitus on, että ainakin tietty osa siitä annetaan potilaalle. Hoitokorttijärjestelmää laadittaessa kiinnitetään huomiota helppouteen ja yksinkertaisuuteen sekä atk:n hyväksikäyttömahdollisuuksiin. Ei liene kaukana se aika kun hoitokortti liikkuu hammaslääkärin ja hammaslaboratorion välillä sähköpostin kautta, vaikka laboratorio olisikin hammaslääkärin kanssa samalla vastaanotolla.

Hoitokortista pyritään saamaan koekäyttöön ensi vuoden alkupuolella. Todennäköisesti valmistuvan hoitokortin ottavat useat laatujärjestelmänkin rakentavat hammaslaboratoriot käyttöön osana omaa laatujärjestelmäänsä.

Lainsäädännön edellyttämä valmistusmenetelmädokumentaatiotyötä ollaan käynnistämässä. Keskustelut tästä on aloitettu Stakesin ja Lääkelaitoksen kanssa.

Julkinen sektori ja tarjouspyyntömenettely

Hammaslaboratorioliitto pyrkii kehittämään myös julkisen sektorin, terveyskeskusten ja kuntayhtymien, tarjouspyyntömenettelyä. Laatujärjestelmän olemassaolo antaa selvästi nykyistä paremmat mahdollisuudet verrata tarjousten hinta - laatu -suhdetta ja mahdollistaa yksilöidympien tarjousten teon. Ne hammaslaboratoriot, joilla on laatujärjestelmä, saavuttavat todennäköisesti etulyöntiaseman jo ennen kuin julkinen sektori edellyttää hammaslaboratoriolta laatujärjestelmän olemassa oloa.

Hammaslaboratorioliitto on neuvotellut asiassa Suomen Kuntaliiton kanssa. Nyt on menossa projekti, jonka seurauksena syntyy niin monipuolinen tarjouspyyntömalli, että tarjouspyynnön tekijä todella pääsee vertaamaan hinta - laatusuhdetta ja muuta palvelutasoa. Tämä entistä paremman mahdollisuuden kotimaisille hammaslaboratorioille kilpailla julkisista hankinnoista edellyttäen, että kilpailukyky on kunnossa.