Ajankohtaista hammaslaboranttikoulutuksessa

Oppisopimuskoulutus - väylä tutkintoon työelämän kautta

Hammaslaborantin ammattiin voi nykyään hankkia koulutuksen myös oppisopimusteitse. Tämä on ollut mahdollista uuden oppisopimuslain tultua voimaan vuoden 1993 alusta. Oppisopimuskoulutukselle on tyypillistä se, että suurin osa koulutuksesta annetaan työpaikoilla. Tietopuoliset opinnot oppilaitoksessa täydentävät opetusta. Opiskeluajaltaan oppisopimusopiskelija saa palkkaa. Myös työnantaja saa korvauksen antamastaan opetuksesta.

Oppisopimuksen solmiminen

Hammaslaborantin oppisopimuskoulutukseen haluavan täytyy ensiksi hankkia itselleen oppisopimustyöpaikka hammaslaboratoriosta. Tämän jälkeen opiskelija ottaa yhdessä työnantajan kanssa yhteyden paikkakuntansa oppisopimustoimistoon. Siellä, yhdessä oppisopimustarkastajan kanssa, solmitaan oppisopimus. Se tehdään yleensä samanpituiseksi ajaksi kuin on opintojen pituus nuorisoasteen koulutuksessa eli tässä tapauksessa kahdeksi vuodeksi. Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös oppilaitoksessa suoritettavat tietopuoliset opinnot.

Koulutuksen rakenne, tavoitteet ja sisällöt

Hammaslaborantin oppisopimuskoulutuksen tavoitteet ja kriteerit perustuvat opetushallituksen 1995 laatimiin hammaslaborantin ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Nämä ovat pitkälle yhteneväiset nuorisoasteen perustutkinnon kanssa. Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitoksen hammasteknisen koulutuksen osasto on tehnyt oppisopimuskoulutukseen koulukohtaisen opetussuunnitelman. Tämän suunnitelman mukaan koulutuksen kokonaispituus on 80 opintoviikkoa. Tähän sisältyy oppilaitoksessa annettavat 22,5 opintoviikon tietopuoliset opinnot. Nämä jakautuvat neljään noin kuuden viikon pituiseen moduliin, jotka suoritetaan neljänä perättäisenä lukukautena. Edellä esitettyyn voidaan tehdä muutoksia kunkin opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan.

Oppisopimuskoulutukseen kuuluu elimellisenä osana ns. näyttökoe. Koulutuksen voi suorittaa erillisenäkin, mutta vasta näyttökokeen hyväksytysti suoritettuaan opiskelija on suorittanut hammaslaborantin tutkinnon. Tutkinnon myöntää näyttökokeen perusteella suun terveydenhuollon tutkintotoimikunta yhdessä järjestävän oppilaitoksen kanssa. Näyttökokeeseen voi osallistua suoraankin, mikäli tarvittavat taidot ja tiedot on hankittu jollakin muulla tavalla.

Näyttökokeella hammaslaborantiksi

Ammattitutkintolaki tuli voimaan runsaat kaksi vuotta sitten. Tutkintojärjestelmä kattaa nykyisellään lähes kaikki ammattialat. Tutkintoja on noin kolmesataa. Tutkintojen perusteita on valmiina tällä hetkellä noin kaksi sataa ja tutkintotoimikuntia on asetettu lähes kaksi sataa yhteistyössä työelämän kanssa. Tutkintojärjestelmä muodostuu ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta. Järjestelmälle on olennaista, että ei kysytä missä olet hankkinut ammatin vaatimat valmiudet, tiedot ja taidot vaan osaaminen todennetaan näyttökokeessa.

Näyttökoe on kokonaisuus, jossa yhdessä tai yleensä useammassa kokeessa näytetään ammatissa vaadittavan osaamisen eri muodot. Ainakin osa näytöistä pyritään suorittamaan aidoissa työelämän tilanteissa ja näytön vastaanottajina on niin koulutuksen kuin työelämänkin edustajia.

Ammattitutkintojärjestelmä hammastekniikan näkökulmasta

Hammasteknisessä koulutuksessa uusi ammattitutkintojärjestelmä koskee tällä hetkellä IIasteen koulutusta eli hammaslaborantin perustutkintoa. Opetushallitus on asettanut suun terveydenhuollon tutkintotoimikunnan toimikaudeksi 1995-1997. Tutkintotoimikunta valitsi tehtyjen tarjousten perusteella Helsingin IV terveydenhuoltooppilaitoksen järjestämään hammaslaborantin näyttökokeita sekä niihin liittyvää valmentavaa koulutusta.

Näyttökokeen suunnittelu on parhaillaan meneillään Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitoksen hammasteknisen koulutuksen osastolla. Näyttökokeesta tullee kaksiosainen. Yhden kokonaisuuden kesto on viikko ja se pitää sisällään sekä kirjallisen että toiminnallisen osion. Kokeet arvioidaan yhdessä työelämän kanssa ja pyritään myös järjestämään mahdollisuuksien mukaan osittain hammaslaboratorioissa. Tutkinto koostuu seuraavista osista: terveydenhuolto, suun terveydenhuolto, hammasproteesien valmistamisen perustyöt, oikomiskojeiden valmistaminen, kokoproteesien valmistaminen, osaproteesien valmistaminen sekä suuntautumisopinnot. Suuntautumisvaihtoehtoina tällä hetkellä ovat kruunuproteesien valmistaminen ja vastaanottotoiminta. Sisällöt ja vaatimukset ovat samat kuin oppilaitoksessa annettavassa nuorisoasteen hammaslaboranttikoulutuksessa. Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos aloittaa näyttökokeiden järjestämisen vuoden 1997 aikana.

Asiasta kiinnostuneet ja lisätietoja haluavat voivat ottaa yhteyden hammasteknisen koulutuksen osastolle osastonjohtaja Tapio Suonperään p. 09-310 81 481.

Hammaslaborantin päättötyö hammaslaboratorion tarpeisiin

Uudistuneeseen hammaslaborantin perustutkintoon sisältyy opinnäytteenä tehtävä ns.päättötyö. Se on pakollinen II-asteen koulutuksessa ja määritellään valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ammatillista kehittymistä osoittavaksi työksi. Työn laadinta alkaa jo opiskelun alkuvaiheessa ja valmistuu viimeisellä lukukaudella liittyen prosessinomaisena myös työharjoittelujaksoihin. Toivottavaa onkin nyt, että päättötyö olisi osa todellista työelämän projektia tai muuta vastaavaa aitoon työympäristöön liittyvää.

Hyödyllinen yhteistyömuoto

Päättötyöprosessiin osallistuminen on osa paljon kaivattua ja puhuttua lähentymistä. Työelämän kouluttajaosapuolilla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamaan entistä enemmän opiskelijoiden tietotaitoon toimimalla päättötöille nimettyinä asiantuntijoina ja myös oppilaitoksen sidososapuolena. Oppilaitoksessa työlle nimetään myös ohjaaja, joka yhteistyössä opiskelijan ja muiden päättötyöhön osallistuvien kanssa seuraa ja tukee päättötyöprosessin edistymistä. Yhteistyö parhaimmillaan on hyvin monimuotoista ja monipuolista, jolloin se voidaan nähdä oppimisprosessina, joka koskee kaikkia päättötyöprosessiin osallistuneita. Useat yritykset hyödyntävät nykyisin opiskelijoiden aktiivisuutta ja tietoa toimeksiantoina, jotka antavat opiskelijalle toiveita työllistymisestä, yrityksille tietoa ja kouluille suhteita työelämään. Päättötyön arviointitilanne, johon prosessissa mukana olleet voivat osallistua, voi myös monipuolisuudessaan tuoda uusia virikkeitä yrityksiin. Kaikilla osapuolilla on nyt mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä.

Päättötyön tavoitteet

Päättötyön tulisi monimuotoisuudessaan tukea opiskelijan omatoimisuutta, syventää ammatin hallintaa ja kehittää oppimisen valmiuksia. Lisäksi työ tulisi suunnata siten, että se palvelee työelämän tarpeita, antaa mahdollisuuden osallistua työelämään ja helpottaa työhön siirtymistä. Päättötyön aiheen tulisi kuitenkin lähteä opiskelijan omasta kiinnostuksesta muotoutuen joko työtehtäväkokonaisuudeksi, kirjalliseksi työksi, selvitykseksi, projektityöksi, tuotteeksi tai muuksi vastaavaksi. Siihen liittyy aina myös pienimuotoinen kirjallinen osuus ja se voidaan suorittaa yksilö- tai ryhmätyönä opiskelijoiden kesken tai laajempana projektina.

Toteutustavat hammaslaboranttikoulutuksessa

Päättötyö voidaan toteuttaa esimerkiksi tuotekehittelyyn liittyvänä, työsuorituksena tai osoituksena työprosessin hallinnasta. Työ voi myöskin liittyä opiskelijan suuntautumisvaihtoehdosta riippuen esimerkiksi vastaanottotoimintaan. Muita vaihtoehtoisia tapoja voi olla lehden tai materiaalipaketin, teemapäivän, kurssin tai messuesityksen tuottaminen ja rakentaminen yhteistyössä yrityksen kanssa, video tai ulkomaille suuntautuva projekti.

Kaikki hammaslaboratoriot ja alan yritykset voivat nyt osallistua yhteistyössä oppilaitoksen kanssa opiskelijoiden päättötyöprojekteihin. Uudet ideat päättötöiden aiheiksi ja toteutusmuodoiksi ovat tervetulleita!

Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hammasteknisen koulutuksen osastolle osastonjohtaja Tapio Suonperään p. 09-310 81 481.